Mistä johtajia putoilee?

Loppukesästä ja alkusyksystä on paljon kirjoitettu siitä, miksi johtajat eroilevat ja mitä he ehkä tulevaisuudessa tekevät. Vähintään yhtä mielenkiintoinen kysymys on, mistä uudet tulevat. Terävä vastaus kysymykseen on - pitkältä listalta. Pitkä lista muodostavat ne henkilöt, joiden kanssa asiasta mahdollisesti keskustellaan. Ulkopuolelta on paha ponnistaa.

Ehkäpä Suomen historian tunnetuin pitkä lista on parivaljakon Kekkonen / Ehnrooth laatima lista 20.8.1965 Puolustusvoimain komentajan valintaa varten kenraalikunnasta (Pentti Airio, Yrjö Keinonen,s. 68):

- Koskimaa: Ei ole komentajan kvalifikaatiota.
- Maunula: Hyvä, täsmällinen, työteliäs. Yksinkertainen älyltään.
- Järventaus: PR-mies, touhukas, toimeksisaapa - ei enää komentajaksi. Riitaisa.
- Kopra: Aivan mahdoton.
- Arimo: Yksipuolinen, ei komentajaksi.
- Hirva: Aivan mahdoton.
- Korhonen: Hyvä rintamaupseeri. Törmäilijä.
- Koppinen: Hyvä upseeri. Sidottu rajavartiolaiktokseen.
- Leinonen: Ollut vuodesta 1952 esikunnassa. Vieraantunut sotilasasioista.
- Halttu: Hyvä tykistömies. sopiva tykistön tarkastajaksi. Ei komentajaksi.
- Ilmola: Detaljeja nyppivä esikuntamies. Ei komentajaksi.
- Keinonen: Hyvä upseeri, sopiva komentajaksi. Pani kuntoon PR:n Somerkarin jälkeen.
- Sisto: Luulee, että hyvä rinnanulostyöntö on kaikki kaikessa.
- Hannila: Hyvä upseeri, komentaja-ainesta.
- Somerkari: Miksi kenraali?

Listassa on hyvää ja huonoa. Se hyvin laadittu, koska kaikki kyseeseen tulevat kandidaatit on analysoitu. Samoin analyysit ovat teräviä, tehtävän täytön kannalta olennaisia. Heikkous on, että lopullinen valinta ei ollut jälkeenpäin arvioituna kovin onnistunut ja rekrytointi päättyi potkuihin. Miksi näin?

Tämä lista kertoo terävästi ensimmäisen työpaikan suuren merkityksen. Jos valitsit puolustusvoimat 20 -vuotiaana, saatoit olla listalla. Jos teit tuolloin toisen valinnan, mahdollisuutesi ovat hyvin rajalliset. Näin se on yleensäkin. Vastuunkantajat ja päätöksentekijät ovat yllättävän konservatiivisia - toimialarajoja on vaikea ylittää. Helpompi on kamelin sujahtaa neulan silmästä kuin B-to-B -ihmisen siirtyä B-to-C -yritykseen. Samoin markkinoita ja markkinaosuuksia voittavia yrityksiä priorisoidaan aina. Ensimmäisen työpaikan merkitys on siis suuri.

Perusongelmana tässäkin tapauksessa oli , että hyvä henkilö päätyi yhtä porrasta liian ylös. Arvopohja ei riittänyt ympäristössä, jossa tiukan esimiesvalvonnan piiristä olisi pitänyt nousta esimerkiksi. Valitun henkilön motiivit eivät ilmeisesti olleet myöskään aivan oikeat. Ainakin osaksi motiivien tulisi olla yhteisöllisiä, organisaation tarpeista lähteviä. Henkilö, jonka motivaatiotekijöitä ovat vain taloudelliset edut ja seuraava askel omalla urapolulla, ei ole innostaja muille.

Kandidaatin motiivien joukossa oma kehittyminen tulisi olla aina vahva. Vanhan soturin silmissä kauhukuva on kyvykkään nuoren valinta, jossa tuhannen euron ero palkassa kallistaa kupin bulkkiyritykseen tavaramerkin omistajayrityksen sijasta. Parempi olisi olla tekemässä linjauksia kuin ajopuuna. Samoin kehittävämpää on tehdä aloitteita kuin reagoida toisten päätöksiin. Rahalla ei voi näitä eroja korvata. Viisasta on hakeutua mahdollisimman vapaaseen päätöksentekoympäristöön vielä kun se on mahdollista. Parempi pienen armeijan kenraali kuin suuren kenraalimajuri.

Oikea valinta on hyvä tasapaino tausta-analyysiä kokemuksesta ja näkemyksellistä arviota potentiaalista kasvaa tuleviin haasteisiin. Johtajissa samoin kuin arvopapereissa olennaisempaa on potentiaali kuin päivän arvo.