Suomen pelastajat

Sijoittajaa kiinnostaa vain potentiaali. Päivän arvo on menneisyyttä. Tämän julkaisun numero 11/07 listasi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat peräti paremmuusjärjestykseen. Ihan kiva, mutta missä potentiaali? Ei havaittavissa. McKinseyn marraskuussa julkaistu raportti osoittaa, että Suomen iskukyky on laskussa kaikilla osa-alueilla. Samaan aikaan uusi MM -karsinta on alkamassa ja tarvitaan uusi joukkue kansakuntien väliseen kilpailuun. Sukupolvenvaihdos on välttämätön ja potentiaali tunnistettava.

Kaikkien kansainvälisiin koitoksiin valmistautuvien joukkueiden on aluksi varmistettava, että pallo ei mene helposti omaan maaliin. Itsestään selvä valinta maalivahdiksi, kaitsemaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja valvomaan kotirintamaa, on Suomen Yrittäjien Antti Neimala. Kahden puolueen ministereiden erityisavustaja haistaa älyttömimmät lakiesitykset kaukaa. Tarpeeksi kokenut, mutta edelleen energinen. Sijoittuu hyvin.

Joukkueen kova ydin on puolustus. Tarvitaan kovuutta, kokemusta ja nälkäistä peräänantamattomuutta. Oikea laitapuolustaja on Saton Erkka Valkila. Kova, suoraviivainen ja pystyy teräviin nousuihin. Kansainvälinen kokemus puuttuu ja aavistuksen yksijalkainenkin, mutta ennakkoluulottomuus korvaa.

Kaikki joukkueet on rakennettava niin, että keskuspuolustajat ovat henkisiä johtajia. Hiljaisia, päämäärätietoisia miehiä, joihin voi aina luottaa ja jotka pärjäävät kaikissa olosuhteissa. Joukkueen henkinen ja fyysinen selkäranka. Valinta puolustuksen keskustaan ovat Ajanta Oy:n Ilkka Seppälä ja kokoomuksen Jari Koskinen. Nämä miehet näkevät kokonaisuuksia - hyvät edellytykset johtaa peliä. Vastuullisen politikoinnin ohella Koskisella on kokemusta kaiken kokoluokan yritystoiminnasta. Talouselämän uudet Hyypiä ja Tihinen. Seppälä olkoon joukkueen kapteeni, vaikka onkin hieman varoitusherkkä.

Kaikissa joukkueissa vasemmaksi puolustajaksi otetaan se, jonka isällä on linja-auto. Taloudessa tämä merkitsee, että on löydettävä joku SanomaWSOY:stä. Innokas, joskin vielä kokematon on Taloussanomien Juha-Pekka Raeste. Teknisyys paikkaa kovuuden puutetta. Pystyy myös yllättäviin avauksiin.

Keskikenttä on pelin aivot. Tarvitaan luovuutta, tyylikkyyttä ja aukotonta itsevarmuutta kansainvälisissä kontaktitilanteissa. Niin, ja paljon työtä - loppumatonta juoksua joka hetki. Vieraat olosuhteet eivät saa vaikuttaa suorituksiin. Joukkueen paikka auringossa varmistuu vain vierasvoitoilla. Selviä valintoja ovat Outokummun Karri Kaitue, Wärtsilän Jaakko Eskola, Fiskarsin Kari Kauniskangas ja Koneen Klaus Cawen. Unelmakoostumus kansainvälistä kokemusta ja tyylikkyyttä. Ainoaksi kysymysmerkiksi jää Cawenin ajoittainen ylimielisyys.

Kärjessä terävät ratkaisut edellyttävät tervettä itsekkyyttä, tilanneterävyyttä ja oikein ajoitettua röyhkeyttä. Parivaljakko General Electric:n Peter Tchernych ja Booz&Allenin Timo Leino ovat parhaimmillaan Eremenko jr. ja Henry Forssell. Leino ei liene aivan 90 minuutin kunnossa. Mutta otetaan vaihtoon, kun virta katkeaa.

Vaihtopenkillekin jää mitat täyttäviä erikoistilanne- ja suunnanmuutospelaajia. Ensimmäisinä tulevat mieleen Luottokunnan Petri Carpen ja Aareal Bankin Kai Heinonen.

Valmentajilta edellytetään vaatimatonta, itseään korostamatonta, viisasta arkipäivän uutteruutta. MB-Rahastojen valjakko Hannu Puhakka - Kari Rytkönen napsii onnistumisia matalalla profiililla. Pärjäävät hyvin kansallisesti. On siis aika koittaa astetta vaativammissa ympyröissä. Auktoriteetti joukkueen sisällä ansaitaan ajan kuluessa taktisilla oivalluksilla.

Joukkueella on oltava myös sponsori. Tarvitaan mies, jolla on sinivalkoinen pallonmuotoinen sydän. Ykkösvaihtoehto on Seppo Sairanen, jolla on Suomessa elävistä yksityishenkilöistä positiivisin vaihtotase. Mies on maksattanut monet kansalliset kulttuurihankkeet islantilaisten rahoilla.

Tällä joukkueella on edellytykset kääntää nousuun kansallisen iskukyvyn kehitystrendi. Saavuttaa Euroviisuvoiton jälkeen ainoa puutuva lenkki - paikka MM-lopputurnauksessa.